Hopearahat

 

Hopeakolikot ovat arvokkaita ainakin joissakin tilanteissa.

Tämä aamulehden artikkeli vuodelta 1996 kertoo 50-pennin hopeakolikon arvosta.

 
 

 

Hopeamarkka 1867Tämä hopeamarkka on myös vanha, mutta sillä ei ole kovin paljoa arvoa. Sitä ei ole noteerattu harvinaisuuksien joukkoon, eikä se ole enää virallinen maksuväline.

 

 

Tällä sivulla on kertomuksia, joissa hopearahalla on ollut enemmän merkitystä, kuin omistamallani hopeamarkalla.

Hopearahalla maksettiin temppelivero noin 2000-vuotta sitten.

 

Matt. 17: 24. Temppeliveron maksaminen

Heidän saavuttuaan Kapernaumiin temppeliveron(21) kantajat tulivat Pietarin luo ja sanoivat: "Eikö teidän opettajanne maksa temppeliveroa?"

25. "Maksaa", hän vastasi. Kun hän meni sisälle taloon, Jeesus ehätti kysymään häneltä: "Mitä mieltä olet, Simon? Keiltä maan kuninkaat perivät tullia tai veroa, lapsiltaanko vai vierailta?" 

26. Kun hän vastasi: "Vierailta", Jeesus sanoi hänelle: "Lapset ovat siis vapaat.

27. Mutta ettemme loukkaisi heitä, mene ja heitä onki järveen. Ota sitten kala, jonka ensiksi saat. Kun avaat sen suun, löydät hopearahan(22). Ota se ja anna heille minun puolestani ja omasta puolestasi." 

 

Temppeliveron kanto perustui jo Mooseksen aikaiseen lakiin, joka on puolestaan yli 3200-vuotta vanha.

 

(21) selitys:

2. Moos. 30:11. Sovitusmaksu

Herra puhui Moosekselle:

12. "Kun lasket israelilaisten katselmuksessa heidän lukumääränsä, jokaisen heistä tulee suorittaa sovitusmaksu hengestään Herralle, ettei heitä kohtaisi mikään rangaistus, kun heitä lasketaan.

13. Jokainen katselmuksessa laskettava on velvollinen antamaan puoli sekeliä pyhäkkösekelin painon mukaan. Sekeli on kaksikymmentä geeraa. Herralle erotettava anti on puoli sekeliä.

14. Kaikkien katselmuksessa laskettavien, kaksikymmenvuotiaiden ja sitä vanhempien, on annettava tämä uhrilahja Herralle.

15. Kun annatte Herralle uhrilahjan sovitukseksi hengestänne, rikas ei saa antaa enempää eikä köyhä vähempää kuin puoli sekeliä.

16. Ota sovitusraha israelilaisilta ja anna se ilmestysmajan palvelustehtäviä varten. Se on muistutuksena Herran edessä israelilaisista, teidän henkenne sovituksesta."

 

(22) selitys:

Kreikan kielessä , 4 drakhmaa.

 

*********************************

 

Luukkaan evankeliumi

LUKU 15:1. Vertaukset eksyneestä lampaasta ja kadonneesta hopearahasta

 

Publikaanit ja muut syntiset tulivat Jeesuksen luo kuullakseen häntä. 2. Fariseukset ja lainopettajat sanoivat paheksuen: "Tuo mies hyväksyy syntiset seuraansa ja syö heidän kanssaan."

3. Silloin Jeesus esitti heille vertauksen:

4. "Jos jollakin teistä on sata lammasta ja yksi niistä katoaa autiomaahan, niin totta kai hän jättää ne yhdeksänkymmentäyhdeksän, lähtee sen kadonneen perään ja etsii, kunnes löytää sen. 5. Kun hän löytää lampaansa, hän nostaa sen iloiten hartioilleen, 6. ja kotiin tultuaan hän kutsuu ystävänsä ja naapurinsa ja sanoo heille: 'Iloitkaa kanssani! Minä löysin lampaani, joka oli kadoksissa.'

 

7. Minä sanon teille: näin on taivaassakin. Yhdestä syntisestä, joka kääntyy, iloitaan siellä enemmän kuin yhdeksästäkymmenestäyhdeksästä hurskaasta, jotka eivät ole parannuksen tarpeessa.

 

8. "Tai jos naisella on kymmenen hopearahaa ja hän kadottaa niistä yhden, niin totta kai hän sytyttää lampun, lakaisee huoneen ja etsii tarkoin, kunnes löytää sen. 9. Ja rahan löydettyään hän kutsuu ystävättärensä ja naapurin naiset ja sanoo: 'Iloitkaa kanssani! Minä löysin rahan, jonka olin kadottanut.'

 

10. Yhtä lailla, sen sanon teille, iloitsevat Jumalan enkelit yhdestäkin syntisestä, joka tekee parannuksen." 

 

* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *

 
Lainaan ystäväni Pekka Simojoen sanoja, jotka selittävät edellistä Raamatun paikkaa hyvin osuvasti tämän päivän Suomeen:
 
”Ei tässä maassa evankeliointia tarvita. Riittää kun kirkonkellot soivat joka sunnuntai!” Näin kuulin erään kirkollisen vaikuttajan sanoneen. Olin tyrmistynyt. Millaisissa norsunluutorneissa joku vielä tänään asuu! Meidän tulisi jättää kirkolliset bunkkerimme ja lähteä ulos sinne, missä ihmiset ovat. Jotkut Jumalan hullut ovat sen tehneetkin. Tämän laulun omistin yhdelle heistä. Hän on ystäväni Riku Rinne.
 
Tämä Pekka Simojoen säveltämä ja sanoittama laulu kertoo kaiken mahdollisen ihan oikeasti tämän päivän Suomessa:
 
Yhdeksänkymmentä yhdeksän
 
 
Tässä maassa kaikki on niin hyvin kai,
juuri niin kuin pitääkin.
Kirkontorni nousee ylle kaupungin.
Tässä maassa joka ainut sunnuntai
soivat kellot temppelin,
aivan niin kuin ennenkin.
 
Tässä maassa ’halleluja’ lauletaan,
pieni piiri pyörii vaan
samaa vanhaa rataa aina uudestaan.
Tässä maassa paimen laskee lampaitaan
lämpimässä tarhassaan,
rauhassa käy nukkumaan.
 
Yksi lammas on tallella tarhassa,
toiset ulkona hajallaan,
mutta paimenta ei se kiinnosta,
kun saa palkkansa ajallaan.
Yksi lammas on lämmössä nuotion,
syö ruohonsa vihreän,
mutta eikö se huoleta ketään, missä on
ne yhdeksänkymmentä yhdeksän?
 
Tässä maassa kulissit on paikallaan
kummalliseen näytelmään,
jonka juonta emme muista itsekään.
Tässä maassa ’rauha’, ’rauha’, sanotaan,
vaikkei rauhaa olekaan,
kaduillamme taistellaan.
 
Yksi lammas…
 
Tässä maassa, pimeydessä kaupungin
monet itkut itketään,
sillä sudet eivät säästä yhtäkään.
Tässä maassa vielä kuuluu kuitenkin
kadonneita kutsuen
ääni Hyvän Paimenen.
 
Yksi lammas…
 
 

* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *

Sananlaskut 3:13.

Autuas se ihminen, joka on löytänyt viisauden,  
ihminen, joka on tavoittanut ymmärryksen! 
14. Parempi on hankkia sitä kuin hopeaa,  
sen antama hyöty on kultaa arvokkaampi. 
15. Se on kallisarvoisempi kuin helmet,  
mitkään kalleutesi eivät vedä sille vertaa.