Siunaus ja kirous

 

”Autuas olet sinä Israel: kuka on sinun kaltaisesi. Sinä olet kansa, jonka pelastus on Herrassa. HÄN on sinun suojaava kilpesi ja miekkasi. Sinun vihollisesi teeskennellen valehtelevat sinulle, ja sinä astut heidän kukkuloillensa.

 

(5. Moos. 33:29)

 

 

 

Jumala lupasi Aabrahamille: Ja minä siunaan niitä, jotka sinua siunaavat ja kiroan ne, jotka sinua kiroavat (1. Moos. 12:3). Tämä lupaus siirrettiin sittemmin koskemaan myös Jaakobia: Kirottu olkoon, joka sinua kiroaa, siunattu, joka sinua siunaa (1. Moos. 27:29). Myöhemmin Jumala vielä uudisti tämän lupauksen koskemaan koko Israelin kansaa sanoen Bileamin kautta: Siunattu olkoon, joka sinua siunaa, kirottu, joka sinua kiroaa (4. Moos. 24:9). Näitä Herran sanoja ei ole koskaan peruutettu.

 

 

 

Monet imperiumit ovat nousseet ja tuhoutuneet sen mukaan, miten ne suhtautuivat juutalaisiin.

 

Roomasta tuli imperiumi, kun se makkabealaiskuninkaitten aikana otti tehtäväkseen suojella Israelia. Myöhemmin alettuaan vainota juutalaisia (ja uskovaisia) se myös kukistui.

 

Espanja oli juutalaisten turvapaikka satoja vuosia. Silloin Espanjasta tuli suurvalta. Kun juutalaiset karkotettiin, löivät britit ratkaisevassa meritaistelussa Espanjan ”voittamattoman armadan” ja sen suurvalta-asema loppui.

 

Kun Iso-Britannia oli juutalaisiin nähden suvaitseva, se nousi suurvallaksi. Kun se perui lupauksensa (Balfourin julistus), että juutalaiset saavat Israelista kotimaan, sulki maahanmuuttajia leireille ja asettui juutalaisia vihaavien arabien puolelle, menetti se suurvalta-asemansa.

 

Kun Puola keskiajan lopulla avasi porttinsa juutalaisille, tuli siitä suurvalta, mutta kun tuuli kääntyi, se menetti jopa itsenäisyytensä ja jaettiin Venäjän ja Itävallan kesken.

 

Neuvostoliiton syntyessä, se vapautti juutalaiset tasa-arvoiseen asemaan muitten kansalaisuuksien kanssa, mutta kun se alkoi sortaa heitä ja astui Israelin vihollisten puolelle aseistaen heitä, romahti koko kommunistinen järjestelmä.

 

USA salli juutalaisten maahanmuuton ja antoi heille muiden kanssa yhtäläiset kansalaisoikeudet. Se on tukenut Israelin valtiota. Siksi se on yhä suurvalta. Mutta kuinka kauan?

 

Uskaltaisin myös sanoa: Kun virallinen Suomi viime sodan aikana suhtautui vaikeissa oloissa omiin juutalaisiinsa myönteisesti, tuli näkymätön käsi taivaasta ja pysäytti puna-armeijan Tali-Ihantalassa ja Pitkärannan Koirinojalla.

 

Tali-Ihantalan taistelun torjuntavoitto perustui puna-armeijalta tarpeeksi aikaisessa vaiheessa kaapattuun radioviestiin. Sen perusteella puolustus voitiin järjestää ajoissa. Tämä sekä salasanaisen viestin tulkinnasta onnistuminen oli epäilemättä Jumalan armoa. Hyvin pienestä oli siis Suomen itsenäisyys kiinni.

 

 

 

Jos Jumala kurittaa omaa kansaansa, niin se on hänen asiansa. Hän osaa toimia oikein niin kuin rakastava isä. Sillä, jota Herra rakastaa, sitä Hän kurittaa (Hepr. 12:6). Meidän on paras vain siunata, että siunatuiksi tulisimme. Se ei tarkoita kritiikittömyyttä. Pahaa ei tarvitse sanoa hyväksi eikä mustaa valkoiseksi. Silti voi säilyttää siunaavan asenteensa. Israel tekee paljon syntiä kaiken aikaa.

 

On kuitenkin muistettava, että kansa, jota Bileamin oli siunattava, ei suinkaan ollut mikään esimerkillinen Jumalan pyhien joukko. Esiintyi irstautta, kapinaa, nurkumista, epäuskoa, epäjumalien palvelemista, halua kääntyä takaisin Egyptiin. Suurin osa kansasta kaatuikin, siis kuoli erämaahan. Pääosin vain toinen sukupolvi pääsi Luvattuun Maahan. Silti Herran Henki käski Bileamia siunaamaan! Niin mekin siunaamme, mutta emme pakosta, vaan sydämen halusta, koska Pyhä Henki siihen kehottaa. Tämä on raamatullista Israelin ystävyyttä.